lauantai 24. syyskuuta 2022

50v juhlat!

 Ystäväni Anne juhli tänään syntymäpäiväänsä, kiitos Anne että saintulla mukaan! Yleensä räpsin puhelimella jotakin kuvan tapaisia mutta nyt jäi tähän,


Ehtoisa emäntä oli leiponut suussa sulavat kakut, sekä voileipä- että mansikkatäytekakut. Niitä olisin voinut popsia loputtomiin niin hyviä olivat. 

Olkoon muistona tilaisuudesta onnittelukortini 
ja
jalkahoitoon. 
Hihhii minä vähän ilkikurinen varaan jakahoidon täältä Kannelmäestä henkilölle joka asuu Torpparinmäessä.
Omalla autolla liikkuva henkilö pääsee helposti paikasta toiseen, täällä löytyy myös parkkipaikkoja.
Kaikesta huolimatta tuo saattoi olla mieluinen menevälle perheen äidille joka asettaa muiden tarpeet aina etusijalle.

Oli kivaa päästä tänä vuonna ensi kerran juhliin jossa oli tuttuja ja minulle tuntemattomiakin, kiitos siitä kaikille! 
Mutta,,, ei nämä juhlat ole elämäntapamuutostani varten.

Kiitos myös Sakarille ja Tuulalle kotiin tuonnista, siellä minä viellä tarpoisin bussista toiseen. kolmella bussilla olisin kotiutunut.




perjantai 23. syyskuuta 2022

Liikkeelle piti lähteä

 Olisi ollut niin kiva jäädä vain sisälle istumaan mutta, huomenna on ystävättären 50v juhlat siis lahjusta etsimään. Ei se enää ollut kummemin etsittävissä kuhan menin sen lunastamaan Jalkahoitola Helmiorvokista. Päätin antaa hänelle hemmotteluhetken jonka seuraamuksena on keveät varpaat!

Täys ikäisillä on jo kaikkea ja oma maku on vakaa, ellei ole rivien välistä päässyt jotakin toivetta kuulemaan, on vaikea ostaa jotakin nurkan täytettä. Siksi tuollainen lahjakortti, uskoisin olevan käyttöä ja tulevan hyvän mielen. Itse ainakin tykkäisin.

Nälkä kummasti kurni vatsassa kotiin päästyä, äkkiä pian jotakin oli saatava. Siihen avun tarjosi Oriflamen ateriankorvike suklaisena, maistuu hyvältä.

Maitoa 2,5 dl ja 25g jauhetta sekoitetaan ja eikun ääntä kohti!



tiistai 20. syyskuuta 2022

Ylös, ulos ja törsäämään!

Liikunnan ja lenkkeilyn harrastaminen ei kuulu minulle! Kuitenkin minun on pakko yrittää liikkua enemmän kun 500 askelta, siksi tikusta asiaa ja menoksi. Pojan puseroon pitää saada kunnollinen vetoketju, mutta mistä. Sitäpä etsimään,,
Näin kaunis pensas osui silmääni bussia odottaessani.


Bussi on vaihtumassa ratikkaan Arkadiankadun ja Runebergin kadun kulmassa.



Seuraava vaihto Stokmanin edessä, Joka puolella on noita katutöitä:

Vihdoin Hakaniemessä, niin se meni taas kesä että en terassille ehtinyt. Hyvänen aika minähän olen ihan selvästi ja selvänä terassilla, niin tuossa lukee.

Hakaniemen kauppahallista löytyi sanan mukaisesti Punainen lanka, nappikauppa josta löytyy lähes kaikkea mitä näpertelijä tarvitsee. Vetoketjun kohdalla oli valinnan varaa värissä, tukevuudessä ja pituudessa. Löytyipä täältä kunnolline ratkojakin!
Toivottavasti käsityöläiset löytäisivät ja kävisivät näissä pienissä kivijalkaliikkeissä, nämä ovat kultaakin arvokkaampia.
Ja mikä ihanaa, minun vähät ostokseni pakattiin näin sievään pieneen pussiin pyytämättä! Tulen tänne varmasti toistekkin.


Eilen hehkutin säästävisyyttäni ja tänään menin tärväämään talousvaakaan lähes seitsemäntoista euroa, ehkä tämä maksaa jossakin enemmän tai vähemmän, tämä ostos Tokmannilta.


Olen huomannut elämäntapamuutokseni myötä olevan erittäin hankalaa arvioida annoskokoa, tarvitsee vaakaa varmaan muussakin keittiötouhussa.
(tuo seikkailulenkkini keräsi 3613 askelta)











 

maanantai 19. syyskuuta 2022

Edullisesti?

Kirpputorilla tuli käytyä!

Eihän sieltä löytynyt sitä katelautasta mutta,,, kaksi savikukkaruukkua juuri tämän hetken tarpeeseen.

Ja täysin heräte ostoksena Aallon tuikkukippo, näitä olen himoinnut pitkään ei vain ole sattunut kohdalle. Hinta oli 10€, taitaa olla aika kohtuu.

Siitåpä jatkoin matkaa Elielinaukiolle missä menin K-supermarket Postitalossa käymään, ei minulla oikeastaan ollut mitään puutetta mistään mutta jos,,, 
olihan siellä puoleen hintaan tuotteita. Grillibalkkanin leikkasin pikku paloiksi pakasterasiaan, siinä ne on valmiina odottamassa makkarakeiton keittämistä kasvissuikaleita pussillinen ja makkarat pannun kautta kattilaan, helppoa ja nopeaa.

Punertaa pihlaja mutta ei näytä olevan yhtään marjoja, vanha väki sanoi pihlajasta että, se ei kahta kanna, paljoa marjoja eikä isoa lumimäärää.




 

Kirppistelemään,,

 Näinköhän pääsen tänään päämäärääni? Tuli ahaa elämys ja suuri tarve uudelle lautaselle, mielellään emaliselle, Tuon eilen saamani kynttilälyhdyn alle somisteeksi ja turvalisuus tekijäksi. No sitäpä sitten etsimään, samalla reissulla saattaisi löytyä vanhan ajan savi kukkaruukku. 

Savikukkaruukku kokeiluun, olisiko se muratille hyvä. No joo jos jostakin sellaisia löytyy. 



Uskomatonta kuinka saan nykyisin nämä aamut venytettyä aina tänne lähes puoleen päivään, no eihän minulla mitään kiirettä/aikataulua ole eli mennään sitä omaa rataa.

Ihanat lähilapset!

 Lähilapset on osuva nimi pojan perheelle joka asuu puolen kilometrin päässä mummulasta ja huolehtii mummun tarpeista ehkä liiaksikin. Tyttäreni perheineen asuu Tampereella, vuorotyö, iso perhe ja pitkähkö välimatka rajoittaa tapaamisiamme.

Lähilapset ylättivät valmistamalla ruuan tuomistaan tarvikkeista, herkullista lasagnea porkkanaraasteen ja muiden vihanesten kanssa posimme. Jälkiruuaksi he toivat maukkaan täytekakun, kahvin ja keksit sain sentään laittaa. Tietenkin kuvat herkuista jäi ottamatta!

Näin kauniin lyhdyn kynttilöineen sain heiltä nimipäivä lahjaksi!

Heti käteeni saatuani sen tiesin sen kuuluvan eteisen lipaston päälle, sopiva paikka ihailen sitä istuessani neulomassa olohuoneessa.

Pelastin elokuussa muratin roskahuoneen lattialta, se näytti kohtaavansa palveluksiensa määränpään niinpä nappasin siittä latvan jonka laitoin vesilasiin. Samaan lasiin nyppäsin pelakuusta oksan, tänään osui silmääni muratissa olevat hennot pikku juuret. Huomenna pitää kaivaa esiin kukkaruukku ja multaa, pääsee istuttamaan tämän viherkasvin.
 Tämä on hämäytä, maljaköynnös pudotti kuihtuneen kukan niin sopivasti näiden pistokkaiden päälle, en vain voinut jättää laittamatta tätä kuvaa tänne.



lauantai 17. syyskuuta 2022

Taas se aika juoksee!

 Hieman minulla viiraa (jaa että hiemanko, liikuntarajoitteinen minäkin), lähdin ystäväni kanssa Helsingin invalidiyhdistysen päivä risteilylle. Risteily kesti noin 6 tuntia. Aloitimme reissun ruokailulla, ruoka oli hyvää ja silmät söi enemmän kun vatsa olisi vetänyt (tuli se ähky-puhku olo). 

Seuraavaksi matkasimme kauppaan ostosille, tupakka oli ainut oma ostokseni, mihinkään muuhun en tuntenut tarvetta eikä tulut edes Solo Vileenin tarpeita. Ystäväni hiveli lasipulloja ja yritti kosiskella minua heille niitä tyhjentämään joskus. En myöntynyt niinpä pullot jäivät, kun ovat niin vaarallisia kuljetettavia menevät viellä rikki. Suklaata hän kuitenkin löysi ja osti, hänen miehellään on kohta symtymäpäivä ja saa sitten tarjota Kivelän hoitajille.

Pitipä tuon jälkeen lähteä katselemaan laivaa, paljonko siellä on tehty muutoksia tämän kuuden vuoden aikana jona hän ei ole päässyt laivalle. Tämä rouva sairastuin 2016 heinäkuussa, sairaalassa vietetyn puolenvuoden aikana hän menetti kävelykykynsä ja istuu päivät pitkät pyörätuolissa. Toki hoitaa omat asiansa lähes kokonaan itse, aamuin ja illoin käy kotihoito laittamassa ja pois ottamassa tukisukat häneltä. Käsivoimia hänellä on että pystyytukikahvoja avuksi käyttäen nousemaan sängystä pyörätuoliin ja siitä vessaan.

Valittaa ei pitäisi, vaan saisin olla kiitollinen että itse pystyn liikkumaan lähes avuitta toki rollaattori "Manu" on tukenani ja turvanani. Kuitenkin, tämä reissu oli melkein voimieni rajoilla tehty sillä pyörätuoli ja noin 160 kg siinä istumassa oli raskas työntää. Pari päivää meni toipumiseen reissun jälkeen.


Vihdoin sateet tulivat, olisi saanut sataa jo aikoja sitten ei olisi mökin kaivo kuivunut. Vettä tuli niin reippaasti viikon ajan että en nokkaani ulos pistänyt, kun ei ollut pakko niin miksi menisin sinne kastumaan.

Tupapäivinä oli aikaa ajatella tätä elämää ja sen raadollisuutta, etenkin kun selkää, lonkkaa, polvea ja nilkkaa (monikossa lähes kaikki) kolotti niin vietävästi. Kauhukuvana taustalla viellä pyöri tämä avustettavani, tätä ihraa on saatava vähemmäksi! Vaan kuinka? Olen varmasti moneen kertaan kokeillut kaikki maan pääliset kuurit ja dietit, kyllä ne toimivat mutta ei kuurista ole mitään hyötyä. Niinpä nyt yritän pitää ruokapäiväkirjaa ja pyrkiä tuollaiseen 1700 kalorin alittamiseen, ei nämä ensimmäiset päivät ole olleet vaikeita lähinnä hankaluutta tuottaa saasa syödyksi 1200 kcl. Eli olen oppinut pieniin annoksiin ja pieneen lautaseen niin että, kehoni on jatkuvalla säästöliekillä. Opetellaan nyt korjaamaan tämäkin vika, hyvä minä.

Päivittäin olisi syytä ulkoiluttaa Manua jotta se oppii lähtemään ulos myös lumiseen ja jäiseen aikaan.

perjantai 2. syyskuuta 2022

Pelakuut sisälle

 Pikkuhiljaa kaikki kukat pääsevät parvekkeelta pois, mikä sisälle yrittämään talvehtimista osa on kesän työt tehnyt ja joutuu kompostin täytteeksi.

Katsotaan mitä nämä tykkää työhuoneen ikkunalla elämästään, ajatuksena on laittaa huoneen patteri lähes kiinni ehkä ilma silloin viilenisi jonkin verran.

Manun kanssa matkasimme jälleen Itäkeskukseen, huomasin eilen siellä olevan Pop Up-rokotuspisteen jossa saa koronarokotuksen aikaa varaamatta ja jopa jonottamatta. ja niin se toimi, ei ketään asiakkaita ollut tilassa ennen minua eikä jälkeenikään ketään näkynyt.
Metrolla matkustin sieltä Hakaniemeen, minä en tykkään metro asemien hisseistä kun ne tuoksuu huonosti siivotulle vessalle mutta alaspäin mennessä ei viellä riitä urheilumieltä rullaportaiden käyttöön. Ylöspäin se onnistuu Manun kanssa ihan hyvin, joskin joku kanssa kulkija eilen neuvoi että hissi löytyy tuolta mutta neuvo meni tyhjille orville.

Erittäin epäselväksi jäi kuva torikahvilasta, todistaa kuitenkin sen että kahviin törsäsin rahaa. Hakaniemen ratikkakiskojen väliin on tehty niin kauniit kukkaistutukset,
Vierellä ympyrätalo ja näkymä Töölönlahdelle päin.

Maitoa ja hedelmiä kävin ostamassa kotimatkalla
Yllätys, yllätys, tällä kierroksella kertyi askelia 2523.








torstai 1. syyskuuta 2022

Vailla vetoketjua

 En tykkää vaihtaa vetoketjuja, mutta kun nätisti kysytään ja vielläpä on lemppari nutusta kyse, jospa minä,, Lähes kymmeneen vuoteen en ole ommelut mitään,, tässä ajassa on myös kaikki ompelutarvikekaupat muuttaneet tai muuttuneet. Eurokangas on viellä olemassa ja löytyisällä paikalla Itiksessä. Sinneppä siis, voi karvaton karvajalka minkä matkan siellä joutuu kävelemään. kipeä koipi ja selkä huusivat jo puolessa välissä EI EI! Ajattelin istahtavani kaupassa kaavakirjojen ääreen lähinnä lepäämään, mutta eihän siellä enää sitä mahdollisuutta ollut. PALJON kivoja palakankaita, ihania tilkkuja, kuvia en yrittänytkään ottaa koska tuntui sille että jalat pettää. Jonkinlaisen vetoketjun löysin-ostin ja pian pois jonnekkin kahvilaan. 

Kahvilatkin siellä on muuttunut-muuttanut, Hesburger osui silmääni ja sinne. Kassalla oli aivan ihana nuori mies! Kiitos hänen palvelualtiudesta ja avuliaisuudesta! "Saanko tuoda nämä sinulle pöytään, että ei tarvitse tuon rollaattorin kanssa taituroida?" Kiitos kyllä. 

Kyllä tämä maistui, paransiko makua se kun pääsin istumaan tukevasti en tiedä.
Eipä tuolla suurempaa ihmisvilinää ollut!

Kukkii ne minullakin, ihmeelliset kaunokaiset! Lähes heiteille jätettynä jaksava kukkaa pukata ja vielläpä kauniita. Ikkunan takana täudessä kukassa on maljakyönnös.

Pimeän mummun pimeä kuva sisälle lämpimään tuodusta kukasta! Pelargonit on tänään pelastetta tulevilta kylmiltä, pavekkeelta kaikki kaunis pois tulevan kylmän talven tieltä suruisaksi se tekee mielen.







Marraskuun ensimmäinen

Niin se syksy on vaihtumassa talveksi ainakin kellon mukaan, siirryttiinhän talvi-aikaan. Oma itseni tuntee olevansa ihan romuna, alkoi kius...